Tunnuslukuja 31.12.2007 

Kunnossapitokohteiden lukumäärä yhteensä 54 kpl (ml. purkukuntoiset, kylmät, katsomot)

Palvelurakennusten lukumäärä 25 kpl (rakennus, jossa mitataan: sähkö, vesi, jätevesi, lämpö)

Palvelurakennusten tunnuslukuja

• Pinta-ala 23 500 m2
• Tilavuus 88 205 m3
• Jälleenhankinta-arvo 34,6 Miljoonaa euroa 
• Tekninen arvo 21,9 Miljoonaa euroa 
• Korjausvelka 4,61 Miljoonaa euroa (Kuntoluokkaan 75 %)
• Korjausvelka asukasta kohden 991 euroa (4 648 as.)
• Perusparannustarve 11,1 Miljoonaa euroa 
• Kirjanpitoarvo 4,14 Miljoonaa euroa 
• Ostolämpö 4,17 GWh (1,09 GWh yli ominaiskulutuksen)
• Sähkö 1,35 GWh (0,3 GWh yli ominaiskulutuksen)
• Polttoaineet 0,39 GWh
• Muu kulutus (katuvalot, pumppaamot, yms.) 0,53 GWh

Palvelurakennusten kuntoprofiili 2007

Arvolaskennan perusteella heikko- ja välttäväkuntoisten rakennusten pinta-ala on Vähänkyrön kunnan omistamien palvelurakennusten muodostamasta pinta-alasta yhteensä 49 %. Näissä rakennuksissa peruskorjaus tai perusparantaminen on laskennan perusteella ajankohtainen. Tyydyttäväkuntoisten rakennusten arvioidaan saavuttavan peruskorjausiän 5-10 vuoden sisällä. Tyydyttäväkuntoisten palvelurakennusten muodostama pinta-ala on 34 % koko palvelurakennusten muodostamasta pinta-alasta.

Rakennusten kuntoprofiili muodostuu rakennuskohtaisten tunnuslukujen summasta. Rakennuksen tunnusluku lasketaan jakamalla rakennuksen tekninen arvo rakennuksen jälleenhankinta-arvolla. Jos tekninen arvo ja jälleenhankinta-arvo ovat yhtäsuuret, on jakolaskun tulos 1; ts. 100 %. Käytännössä rakennus on tätä valmistuessaan. Konsultin toimesta suoritettiin 01/2008 palvelurakennuksissa arviokäynnit arvolaskennan tueksi.

Arvojen laskennassa on sovellettu Trellum Consulting Oy:ssä kehitettyä menetelmää korjausvelan laskentaan. Laskennan tiedot perustuvat laajaan Trellum Tilainfo 2006 -selvitykseen, jossa oli mukana 15 kaupunkia. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista mukana olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Lahti, Jyväskylä ja Pori. Näiden lisäksi tutkimukseen osallistuivat Joensuu, Vaasa, Kotka, Hämeenlinna, Mikkeli, Savonlinna, Tornio ja Orimattila. Korjausvelan määrä vaihteli välillä 1 445 - 265 euroa asukasta kohden.

Korjausvelka ja toimenpiteiden ohjaus

Korjausvelka on laskennallinen arvo, joka ohjaa välttämätöntä pitkän aikavälin kiinteistöomaisuuden kehittämistä. Korjausvelka ei ole sama asia kuin hinta, joka määräytyy markkinoilla tarjousten mukaan. Korjausvelka ja arviokäynti eivät ole kuntotutkimuksia. Arvolaskenta ei kuvaa rakennuksen käyttöolosuhteita. Korjausvelka ei ole sama asia kuin jo otettu rahavelka, vaan kyse on yhdestä toimitilahallinnon toimintaa ohjaavasta arvotekijästä.

Arvojen määrityksien perusteella viimeistään heikko- ja välttäväkuntoisiin rakennuksiin suunnataan toimenpiteitä. Näitä ovat mm. rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaiset kuntoarviot ja -tutkimukset. Kohteista tuotetaan tarveselvitykset ja hyväksyttyjen tarveselvitysten perusteella hankesuunnitelmat.  Hankesuunnitelmien perusteella toimeenpannaan kohteen peruskorjaus- tai perusparannustyöt. 

Kunnan omistamien palvelurakennusten muodostamaa rakennuskantaa voidaan tarkastella suhteessa muiden alle 10 000 asukkaan kuntien (Lähde: Kuntaliitto) rakennuskantaan toimenpiteiden suunnittelua varten. Rakennuskantavertailussa ei ole mukana konserniyhtiöiden omistama rakennuskanta.

Muut rakennukset pitävät sisällään mm. väestönsuoja-, palo- ja pelastustoimentiloja. Vähänkyrön kunnan omistamaan muiden rakennusten muodostamaan rakennuskantaan sisältyvät teollisuustilat, jotka nostavat kohdan prosentuaalisen osuuden 2/3-osaa vertailukohdetta suuremmaksi. 

Riittääkö peruskorjaaminen vai pitääkö perusparantaa?

Peruskorjaaminen tarkoittaa rakennuksen ja sen talotekniikan ominaisuuksien palauttamista siihen tilaan kuin rakennus valmistuessaan oli. Rakennuksen kulumattomien osien määrän perusteella rakennuksen kuntoluokka on 75 %.

Lainsäädännön ja käyttäjän tarpeiden muuttuminen johtavat perusparannustarpeen syntymiseen. Rakennuksen energiankulutus voi olla esimerkiksi yli suositusten mukaisen ominaiskulutuksen. Palvelurakennus kannattaa perusparantaa parempaan tilaan kuin rakennus valmistuessaan oli. Perusparantamisen tavoite on vähentää energian kulutusta ja tuoda siten taloussäästöjä. Perusparannus nostaa rakennuksen kuntoluokan hetkellisesti yli valmistumisajankohdan 100 % arvon.

Korjausvelka vai perusparannustarve - kumpaa investoinneilla vähennetään?

Perusparannustarve on käyttäjätarpeiden ja lainsäädännöllisten muutosten vuoksi lähempänä todellista kunnan rakennuskannan muodostamaa investointitarvetta, kuin korjausvelka. Korjausvelan ja perusparannustarpeen vähentämiseksi ovat vaihtoehtoina rakennuksen myyminen, purkaminen tai korjaaminen hyväksyttyjen tarveselvityksien ja hankesuunnitelmien mukaisella tavalla. Rakennuksen hylkääminen ei ole vaihtoehto.